Kaukolämmössä puhaltavat uudet tuulet

Kaukolämpöalalla on kunnon pöhinää. Tuotannolliset ratkaisut uudistuvat ja digitalisaation hyödyntäminen kasvaa vauhdilla.

Kaukolämpöjärjestelmän suurin fiksuus on sen yksinkertaisuus. Kyseessä on ennen kaikkea energiankierrätysjärjestelmä, jossa kaukolämpöputkissa kiertävän kuuman veden avulla jaetaan lämpöenergiaa kaupungeissa ja taajamissa. Asiakkaan kaukolämpölaitteisto siirtää kaukolämpöverkosta tulevan kuuman veden kiinteistön lämmitysverkostoon. Asiakkaalle toimintavarma kaukolämpö tarjoaa huolettomuutta ja vaivattomuutta.

Kaukolämpöjärjestelmässä lämpöä voidaan tuottaa lukuisilla eri tavoilla. Lämmöntuotantoon liittyvät uudistukset päivittyvät asiakkaalle automaattisesti eivätkä vaadi asiakkaalta toimenpiteitä. Kaukolämpöjärjestelmien tuotannolliset ratkaisut ovatkin vaihtuneet vuosikymmenien saatossa lukemattomia kertoja, ja muutos on jatkuvaa. Edellisen vuosikymmenen aikana suomalaisessa kaukolämmössä tehtiin merkittävä siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan, suureksi osaksi kotimaiseen bioenergiaan. Uudistumisvauhti on nyt entisestään kiihtymässä ja tuotantoa uudistetaan vähentäen polttoa vaativia lämmönlähteitä.

Energiateollisuus ry päätti vuonna 2022 kaukolämmön mitoituslämpötilojen alentamisesta 115 asteesta 90 asteeseen. Uudet mitoituslämpötilat otetaan käyttöön asteittain, pitkällä siirtymäajalla. Alentamalla tulolämpötilaa saadaan paremmin hyödynnettyä esimerkiksi hukkalämpöjä kaukolämpöverkkoon. Hukkalämpöjen hyödyntäminen ja kaukolämmön tuotannon sähköistyminen ovatkin voimakkaassa kasvussa. Käytännössä tämä tarkoittaa lämpöpumppuinvestointeja ja niiden avulla kasvavaa alueellisten hukka- ja ylijäämälämpöjen hyödyntämistä kaukolämpöverkkoon sekä sähkökattiloita ja lämmön varastointia myöhempää käyttöä varten. Kaukolämpö on kuumaa vettä ja sitä voidaan varastoida lämpöakkuihin. Tuotannon joustavuus ja lämmön varastointi ovat kilpailuvaltteja, kun tuulivoiman osuus sähköntuotannossa kasvaa entisestään ja sähkön hinta heilahtelee voimakkaasti. Halvan sähkön aikana on mahdollista varastoida sähköllä tuotettua lämpöä ja kun sähkön hinta on korkealla, käyttää lämmöntuotantoon hinnaltaan vakaampaa bioenergiaa.

Loimualla on käynnissä useita hankkeita, jotka liittyvät alueellisten hukkalämpöjen hyödyntämiseen kaukolämmössä ja kaukolämmön sähköistymiseen.

Loimua ja SSAB ovat sopineet SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan hukkalämpöjen hyödyntämisestä Hämeenlinnan kaukolämpöverkossa.

Hämeenlinnan kaukolämmön tuotannossa aletaan hyödyntämään jätevedenpuhdistamon hukkalämpöjä – Loimua

Loimua investoi sähkökattilaan– Hämeenlinnan kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän polttamatta – Loimua

Assi-sairaalaan kaukojäähdytys ja energian kierrätys – hukkaenergia käytetään sairaalan lämmitykseen – Loimua

Nämä hankkeet tulevat muuttamaan merkittävästi kaukolämmön tuotantorakennetta. Kaikki munat eivät ole samassa korissa. Voimme ajaa verkostoon entistä monipuolisemmin eri energiamuodoilla tuotettua lämpöä ja optimoida joustavasti lämmön tuotantoa. Tämä vaatii yhä enemmän älykkäitä teknologisia ratkaisuja ja digitalisaation hyödyntäminen kasvaakin kaukolämpöalalla vauhdilla.

Suomelle käynnissä oleva energiamarkkinan muutos on suuri mahdollisuus. Kaukolämpöjärjestelmän rooli energiankierrätysjärjestelmänä sekä energiavarastona näyttää korostuvan tulevaisuuden energiaverkoissa. Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen tehokas ja laaja antaen Suomelle hyvät pelimerkit energiamurroksen toteutukseen. Muissakin Euroopan maissa on havahduttu kaukolämpöjärjestelmän etuihin. Esimerkiksi Saksassa on asetettu tavoitteeksi liittää joka vuosi 100 000 kiinteistöä kaukolämmön piiriin.

Kaukolämpö kilpailee suomalaisilla lämmitysmarkkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa. Maalämpö ja muut kiinteistökohtaiset lämpöpumppuratkaisut toimivat hyvinä kirittäjinä kaukolämmölle. Selkeä viestimme asiakkaille on, että energiatehokas kaukolämpö on kestävin ja kilpailukykyisin lämmitysmuoto nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämpö mahdollistaa alueellisen energiatehokkuuden parantamisen ilman, että yksittäisissä kiinteistöissä olisi lisättävä omaa energiaomavaraisuutta raskailla investoinneilla. Kiinteistöjen energiatehokkuudessa on olennaista, että lämmitysjärjestelmä toimii luotettavasti ja energiaa käytetään fiksusti. Alueellisen energiatehokkuuden kannalta keskeistä on, että alueellisia energiavirtoja kierrätetään tehokkaasti ja hukkalämmöt saadaan hyötykäyttöön.