E-lasku on helppo ja turvallinen tapa vastaanottaa ja maksaa laskuja. Saat e-laskun verkkopankkiisi, ja sinun tarvitsee vain hyväksyä se.

Tee sopimus e-laskusta verkkopankissasi tai ota yhteyttä omaan pankkiisi.

• E-lasku on turvallinen, ei näppäilyvirheitä
• E-lasku on maksuton
• E-laskun tiedot ovat verkkopankissa samassa muodossa kuin paperilla.
• Laskujen vastaanotto ja maksaminen on helppoa ajasta ja paikasta riippumatta, myös matkoilla ollessasi.
• Kun otat käyttöön automaattisen maksun, lasku veloitetaan tililtäsi eräpäivänä. Tämä sopii hyvin toistuviin laskuihin.
• E-lasku on ympäristöystävällinen, paperitulostetta ei synny

Tarkista verkkopankistasi, että sinulla on e-laskusopimus yrityksemme kanssa. Jos e-laskuvaltuutuksesi on päättynyt, voit tehdä verkkopankissasi uuden valtuutuksen. Jos e-laskuvaltuutuksesi on kunnossa, on laskusi voinut valmistua ennen kun e-laskutietosi on päivittynyt asiakastietojärjestelmäämme. Tarkista, että valtuutuksessa on käytetty oikeaa asiakasnumeroa ja laskusi viitenumeroa.

Laskutus tapahtuu kuukausittain.

Kun laskun eräpäivä on mennyt, siirtyy lasku Ropolle, joka huolehtii huomautuskirjeen lähettämisestä. Mikäli et ole vielä saanut huomautuskirjettä ja eräpäivästä on muutama päivä, tee suoritus pikaisesti Loimuan alkuperäisen laskun tiedoilla.

Kun lasku on maksettu eräpäivän jälkeen, veloitamme seuraavalla laskulla korkolain mukaisen viivästyskoron. Huomautuskirjeen saatuasi voit sopia maksujärjestelyistä vain Ropon kanssa puh. 09 4246 1318.

Yhteistyökumppanimme Ropo postittaa huomautuskirjeet ja hoitaa niihin liittyvän asiakaspalvelun.
Maksa lasku Ropolta saamallasi huomautuskirjeellä. Jos sinulla on kysyttävää, ole yhteydessä Ropon asiakaspalveluun puh. 09 4246 1318 tai loimua@ropo.com Ropon asiakaspalvelu on avoinna ma-pe kuluttajille klo 8-18 ja yritysasiakkaille klo 8-17.

Liittymissopimuksessa sovitaan kirjallisesti liittymän koko, toimituspäivä, hinta ja muut liittymän toimituksen ehdot.

Tee muuttoilmoitus viimeistään 2 viikkoa ennen muuttopäivää ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme 020 690 035.

Ota välittömästi yhteyttä asiakaspalveluumme.

Lämpösopimuksen asiakas on kiinteistön omistaja tai haltija. Lämpösopimuksen asiakkaan hyväksynnällä laskutusosoite voidaan muuttaa toisaalle. Muutos tehdään Suostumus laskutusosoitteen muutokseen -lomakkeella, jonka allekirjoittavat Lämpösopimuksen asiakas (liittymän omistaja) ja laskutusasiakas. Laskutusosoitteen muutos edellyttää allekirjoitettua Suostumusta, joten muutos astuu voimaan vasta allekirjoitusten jälkeen. Sopimusehtojen mukaisesti vastuu laskuista ja maksuista on edelleen Lämpösopimuksen asiakkaalla (liittymän omistaja). Ole yhteydessä asiakaspalveluun tai täytä yhteydenottolomake.

Palvelunumerot lanka- ja matkapuhelimesta: paikallisverkkomaksu / matkapuhelumaksu. Vaihde tai alanumero lankapuhelimesta: 8,35 snt / puhelu + 16,69 snt/min. Vaihde tai alanumero matkapuhelimesta: 8,35 snt / puhelu + 16,69 snt/min. Nauhoitamme kaikki asiakaspalvelupuhelut palvelun laadun kehittämiseksi.

Kaukolämpö on varmatoiminen ja luotettava lämmitysmuoto. Jos vika on kiinteistösi kaukolämpölaitteissa, ota yhteyttä valtuutettuun LVI-alan asiantuntijaan. Jos epäilet, että vika on kaukolämmön toimituksessa, ota yhteyttä 24h vikapalvelunumeroomme 020 690 026. Karttapalvelustamme näet ajantasaisen häiriötilanteen.

Mikäli havaitset maakaasun toimitushäiriön, voit ilmoittaa siitä vikapalvelunumeroomme, joka vastaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Maakaasu on myrkytön, väritön ja hajuton kaasu. Vuotojen havaitsemiseksi kaasu on hajustettu ja tästä syystä mahdolliset vuodot on helppo aistia. Kaasu on ilmaa kevyempänä helppo tuulettaa ulos.

Maakaasu on oikein käytettynä puhdas ja turvallinen polttoaine. On kuitenkin tiedostettava siihen liittyvät vaaratekijät kuten esimerksi sähkönkin kanssa. Tavanomaisessa rakennusten lämmitys- ym. käytössä laitteistoon kuuluvat turvalaitteet katkaisevat kaasun tulon laitehäiriötilanteessa. Maakaasu syttyy palamaan kipinästä, kun sitä on sekoittuneena ilmaan 5 – 15 %. Maakaasu nousee ilmaa kevyempänä ylöspäin ja purkautuu ulos kattilahuoneen ilmanvaihtoventtiileistä. Jos kaasua on päässyt vuotamaan hallitsemattomasti suljettuun tilaan, voi se syttyessään aiheuttaa räjähdyksen.

Kaukolämpöä saadaan sähköä ja lämpöä tuottavista voimalaitoksista ja lämpökeskuksista. Käytännössä kaukolämpö on puhdasta, kuumaa vettä, joka kiertää suljetussa kaksiputkisessa (meno- ja paluujohto) kaukolämpöverkossa voimalaitokselta/lämpökeskukselta asiakkaiden lämmönvaihtimiin ja takaisin. Kaukolämpövesi lämmittää lämmönvaihtimissa virtaavan kiinteistön lämmitysverkon veden sekä lämpimän käyttöveden. Lämmönvaihtimet erottavat vesijärjestelmät toisistaan, joten ne eivät sekoitu keskenään. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan ja alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan pääasiassa vain lämpimään käyttöveteen. Lämmityskatkokset ovat harvinaisia, koska kaukolämpöverkot ovat yleensä rengasmaisesti rakennettuja, minkä ansioista lämpöä on saatavissa useammalta kuin yhdeltä syöttösuunnalta.

Kaukolämpö on paikallinen ja ympäristölle ystävällinen lämmitysmuoto, joka on energian tehokkaan käytön ja ympäristön näkökulmasta erinomainen kaupunkien ja taajamien lämmitysratkaisu. Lämmitysenergian tuottaminen keskitetysti mahdollistaa modernin ja vähäpäästöisen tuotantotekniikan käyttämisen. Lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa säästetään energiaa. Asiakkaanamme saat meiltä lämpöä, joka on tuotettu suureksi osaksi hiilidioksidineutraaleilla, puuperäisillä polttoaineilla.

Sopimusvesivirta lasketaan kylmimpään aikaan lämmittämiseen tarvittavasta suurimmasta lämmitystehosta. Suurimman tehon aikaansaamiseksi tarvitaan tietty kaukolämpöveden virtaama m3/h, jota kutsutaan sopimusvesivirraksi. Sopimusvesivirran suuruus määrittää laskutettavan perusmaksun.

Asennukset on tarkastettava ennen laitteiston käyttöönottoa turvallisuuteen liittyvien määräysten mukaisesti. Toimituksen aloittamisen edellytyksenä on, että laitteistolle on tehty käyttöönottotarkastus.

Lämmönjakohuonekatselmus on maksuton lisäpalvelu, jonka tarjoamme kaikille kaukolämpöasiakkaillemme. Siinä suoritamme kiinteistössäsi yhdessä sovittuna ajankohtana katselmuksen, jossa asiantuntija käy läpi lämmityslaitteet ja niiden toimintakunnon. Teemme katselmuksesta pöytäkirjan, josta saat oman kappaleen arkistoosi. Teemme katselmuksia syys- ja huhtikuun välisenä aikana, koska niitä tehtäessä kiinteistön lämmityksen tulee olla käytössä. Voit tilata katselmuksen lähettämällä kiinteistösi tiedot sekä yhteystietosi meille sähköpostitse lampoluotsi@loimua.fi.

Uusimmissa kaukolämpökeskuksissa on toiminto, joka käyttää sammutettua järjestelmää muutaman viikon välein, jotta käyttökatko ei aiheuttaisi kuivumisesta aiheutuvia vaurioita laitteistoon. Vanhemmissa järjestelmissä tätä ominaisuutta ei ole, jolloin on hyvä käyttää järjestelmää muutaman viikon välein vaurion välttämiseksi. Jos et ole varma kaukolämpölaitteistojen ominaisuuksista, ei järjestelmää kannata sulkea muutamaa viikkoa pidemmiksi ajoiksi. Kaukolämpölaitteistoa ei kannata sulkea kesäkuukausien ajaksi, koska sammuttaminen pysäyttää samalla myös vedenkierron käyttöveden lämmönvaihtimessa, jolloin lämpimän käyttöveden saanti keskeytyy. Kaukolämpölaitteiston energiankulutus lämpiminä vuodenaikoina on sitä paitsi niin pientä, että laitteistoa ei ole järkevää sulkea.

Maakaasun tilausteho on asiakkaalle varattu maksimiteho. Tilaustehon suuruus määrittää laskutettavan siirron perusmaksun.

Kotitalouksien asumiskäytössä maakaasun pääasiallinen käyttö on kiinteistön lämmityskattilan polttoaineena. Muita yleisimpiä käyttökohteita ovat esim. liedet, uunit, grillit ja säteilylämmittimet. Maakaasua voidaan käyttää myös autojen polttoaineena. Autojen perinteisiin polttonesteiden käyttöön verrattaessa maakaasu on selvästi edullisempaa ja pakokaasupäästöjä syntyy vähemmän. Suomeen on suunnitteilla useita tankkausasemia siirtoverkon alueella. Myös yksityistalouksiin soveltuvia kotitankkauslaitteita on jo käytössä. Tällöin auto voidaan tankata kiinteistön omasta kaasuliittymästä.

Kaasun keskeytymättömän toimituksen kannalta tärkeätä on kaasun saannin turvaaminen niille kuluttajille, joilla ei ole korvaavaa polttoainetta kaasun varalle. Tähän ryhmään kuuluvat ensisijaisesti asuinkiinteistöt. Suurilla käyttökohteilla on olemassa varmuusvarasto korvaavaa polttoainetta, jotka otetaan mahdollisen toimituskatkon ajaksi käyttöön. Tällä tavoin maakaasun siirtoputkisto toimii kaasuvarastona niille käyttäjille, joilla ei ole korvaavaa polttoainetta. Mikäli maakaasun saanti on pitkään keskeytyneenä, on Gasum Oy:llä tätä varten Porvoossa ilma-propaanilaitos, joka valmistaa ja syöttää kaasuverkkoon maakaasua korvaavaa kaasuseosta. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tarvittu Suomen maakaasun jakelutoiminnan aikana.