Ylijäämälämmöissä piilee merkittävä potentiaali

Onko tulevaisuus hukassa? Kiinnostus hukkalämpöjen hyötykäyttöä kohtaan kasvaa vauhdilla myös Loimuassa.

Kaukolämpö on siitä nerokas lämmitysjärjestelmä, että siinä kiertävää vettä voidaan lämmittää eri menetelmillä.
Loimuassa tärkein polttoaine ovat biopohjaiset energianlähteet, mutta myös teollisuuden prosessi- ja hukkalämpöjä on hyödynnetty jo kymmeniä vuosia. Lisääntyvä hukkalämpöjen hyötykäyttö onkin erinomainen tapa parantaa sekä Loimuan että myyjäyrityksen energia- ja resurssitehokkuutta. Myyjälle hukkalämpö on usein myös tulonlähde.

Päästötöntä ja edullista lämpöä

Erilaisissa tuotantoprosesseissa ja esimerkiksi jäähdytyslaitteiden toiminnassa syntyvää ja hyödyntämätöntä ylijäämälämpöä kutsutaan hukkalämmöksi. Sitä voidaan ottaa talteen esimerkiksi poistoilmasta, jäte- tai jäähdytysvesistä sekä polttoprosessien savukaasuista. Loimuassa hukkalämpöjen hyödyntäminen vähentää omaa lämmöntuotantoa ja hiilidioksidipäästöjä, sillä hukkalämpö on käytännössä päästötöntä lämpöä.

Loimualla on 17 kaukolämpöverkkoa, joista moneen virtaa teollisilta kumppaneilta ostettua prosessi- ja hukkalämpöä.
– Meillä on vuosikymmenten yhteistyö esimerkiksi Heinolassa sijaitsevan Stora Enson flutingtehtaan kanssa. Käytännössä noin 98 % Heinolan kaukolämpöverkkoon toimittamastamme lämmöstä on peräisin flutingtehtaalta, kertoo Loimuan tekninen johtaja Juha Puolakka.

Jätevesien hukkalämmöissä piilee paljon potentiaalia. Hämeenlinnan Seudun Veden jäteveden puhdistamoon liittyvä esiselvitys näyttää lupaavalta ja toteutuessaan lämpöpumppujen avulla talteen saatu energia vastaisi sadan kerrostalon tarvitsemaa lämpömäärää.

Milloin hukkalämpöjen käyttö on järkevää?

Lämpöä lipsahtaa harakoille kaikkialla, mutta aina hukkalämmön hyödyntäminen ei onnistu. Kaukolämpöyhtiön kannalta merkittävää ovat lämmön määrä, jatkuvuus ja läheisyys. Lämpö on paikallinen tuote, jota liikutellaan kaukolämpöverkossa maan alla. Liittymien rakentaminen vaatii isoja investointeja, joten valmiin verkon läheisyys on tärkeä kriteeri ostolämmön suunnittelussa. Mitä isompi verkko, sitä helpommin pienempikin kohde on hyödynnettävissä.

– Loimuan kannalta tärkeää on, että saatavilla olevan lämmön määrä on suhteellisen iso – ja mitä kuumempaa, sitä parempi. Vedessä oleva lämpö on helpointa ottaa talteen. Tärkeää on myös se, että saatavuus on jatkuvaa, sillä tasaiselle lämpövirralle talteenottojärjestelmien mitoitus on helpompaa, valottaa Juha Puolakka.

Pienelläkin paikkakunnalla kumppanilta ostettu lämpö voi olla toimiva ratkaisu, kun määrä on riittävä ja virta tasainen. Yksi esimerkki on Vilppula, joka lämpenee Loimuan toimittamalla ja Metsä Fibre Oy:n Vilppulan Sahan tuottamalla lämmöllä.

Lämpöä tulee ja menee – mutta paljonko?

Taloudellisen ja käyttäjäystävällisen toiminnan ytimessä on kaukolämpöverkkoon ajettavan lämmön määrä. Aiemmin kaukolämpöverkkoa ohjattiin ulkolämpötilan mukaan: lähtevän veden lämpötila säädettiin talvella isommaksi ja kesäaikaan riitti pienempi asteluku, kun lämpöä kuluu vain käyttöveden lämmitykseen. Nykyään ohjaus pohjautuu isoon ja reaaliaikaiseen tietomäärään. Loimua on ollut eturivissä kehittämässä pilvipohjaista data-alustaa, jonka tiedoilla lämmitystä optimoidaan tällä hetkellä jo Hämeenlinnan kaukolämpöverkossa.

– Olemme tehneet paljon työtä digitaalisuuden eteen. Pilvipohjaisen järjestelmämme ansiosta näemme reaaliajassa Loimuan Hämeenlinnan verkkoon tulevan lämmön määrän ja voimme ennakoida tuotantotarvetta. Pystymme myös optimoimaan kaukolämpöverkkoon lähtevää lämpöä huomioiden mm. sää- ja sähkönhintaennusteita, kertoo Juha Puolakka.
Kaikkia Loimuan kaukolämpöverkkoja ja teollisia kohteita ohjataan kellon ympäri etänä Hämeenlinnan keskusvalvomosta.

Tilaus uusille vaihtoehdoille

Perinteisten energialähteiden hinnan nousu ja saatavuuden epävarmuus ovat avanneet ovia uusien vaihtoehtojen selvittämiselle. Kiinnostusta hukkalämpöjä kohtaan lisää myös energiatehokkuuteen ohjaava lainsäädäntö vaatimuksineen, mikä saa yritykset etsimään uudenlaisia toimintamalleja. Loimuan näkökulmasta kasvava hukkalämpöjen hyötykäyttö auttaa myös siinä, että kaukolämmön hinta pystytään pitämään vakaana ja maltillisena.

– Eri tahot haluavat nyt entistä enemmän hyödyntää hukkalämpöjä ja yleinen ilmapiiri luo edellytyksiä tälle. Lämpöpumppuratkaisujen ja -laitosten kehittyminen, niiden kokoluokka ja sovelluskohteet ovat myös monipuolistuneet, mikä avaa uusia mahdollisuuksia meille ja asiakkaillemme. Hukkalämpöprojektit ovat hyviä molemmille osapuolille – ja myös ympäristölle, summaa Juha Puolakka kaukolämmöntuotannon tulevaisuutta.