Vieraileva kynä: Puuenergian lisääminen on ilmastoteko

Puun energiakäyttö on keskeinen osa suomalaista metsä- ja biotaloutta. Tukki-ja kuitupuusta hakkuutähteiksi jäävien latvojen, oksien ja kantojen lisäksi myös nuorten metsien harvennushakkuiden puuta voidaan hyödyntää energiatuotannossa.

Suomen metsien kasvu on ennätyksellistä. Runkopuun osalta kasvu vuonna 2017 oli 108 miljoonaa kuutiota, ja puumassan poistuma metsistä 87 miljoonaa kuutiota. Puumassa siis lisääntyy ja hiilinielumme kasvavat sekä nykyisellä hakkuumäärällä mutta myös siinä tapauksessa, että metsien hyödyntämistä tehostetaan maltillisesti.

Energiapuuksi päätyy puu, jolla ei ole metsäteollisuudessa käyttöä. Vuonna 2017 käytetystä 7,2 miljoonasta energiapuukuutiosta oli hakkuutähteitä 4 miljoonaa ja nuorten metsien hoitohakkuista saatua puuta 2,3 miljoonaa kuutiota. Näiden lisäksi poltettiin pieni määrä kantoja. Näistä saadaan vuodessa noin 14 miljardia kilowattituntia polttoaine-energiaa lämpö- ja voimalaitoksiin. Se vastaa lähes 700 000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarvitsemaa energiamäärää.

Metsä ja ilmastohyöty kasvuun energiapuuharvennuksella

Suomessa on harvennushakkuissa melkoinen hoitorästi: ensiharvennuksissa miljoonaa hehtaaria ja taimikoiden hoidossa 0,8 miljoonaa hehtaaria.

L&T Biowatti on erikoistunut tarjoamaan palveluita näiden harvennusrästeihin. Energiapuuharvennuksessa nuori metsä hoidetaan kuntoon ja samalla saadaan korjattua energiapuuta lämpö- ja voimalaitosta polttoaineeksi.

Nuoren metsän raivauksen kustannus on tyypillisesti useita satoja euroja hehtaarilta. Energiapuuharvennuksessa metsänomistaja ei maksa nuoren metsän hoidosta, vaan päinvastoin saa siitä korvauksen. Nuorten metsien energiapuuhakkuussa korvaus voi ylittää jopa pelkästä kuitupuuhakkuusta saatavan tulon.

Metsien hyvä hoito – taimikoiden hoidosta aina hakkuutähteiden hyödyntämiseen – on iso ilmastoteko. Ensisijainen hyöty on se, että puulla voidaan korvata usein fossiiliset tuontienergialähteet. Toinen merkittävä ilmastovaikutus on se, että hoidetut metsät kasvavat paremmin kuin hoitamattomat – hiilinielut lisääntyvät ja ilmastonmuutos hidastuu.

Kun puulla on tilaa kasvaa, sen kasvu kiihtyy. Parhaimmillaan metsään kasvaa alle kymmenessä vuodessa enemmän puuta kuin sieltä on nuoren metsän harvennuksessa hakattu. Hyvin hoidettu ja terve metsä tuottaa paremmin arvopuuta kuin hoitamaton metsä ja on vastustuskykyisempi tauteja ja tuhohyönteisiä vastaan.

Työtä suomalaisille

Puuenergian hyödyntämisellä on laajoja alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia. 50 000 kiintokuutiometriä puuta tuottaa noin 100 gigawattituntia energiaa. Tämän puumassan tuotantoon ja toimittamiseen paikalliselle lämpövoimalaitokselle tarvitaan noin 10 henkilötyövuotta. Energiapuun osto, korjuu ja kuljetus työllistävät koko maassa vuosittain noin 1 500 henkeä, ja lisäksi tulevat välilliset vaikutukset muun muassa kaluston ylläpitoon.

Suomessa metsänhoito on vastuullista ja se kestää kansainvälisen vertailun kaikilla mittareilla. Tämän takaavat sekä kattava metsälainsäädäntö että kestävää hyötykäyttöä painottava metsäalan osaaminen.

Metsien vastuullista hyödyntämistä valvotaan Suomessa paremmin kuin missään muualla maailmassa. Siksi on perusteltua, että metsiä hyödynnetään kokonaisvaltaisesti mieluummin meillä kuin siellä, missä asiat eivät ole samalla tasolla.

Hyvät metsänomistajat, lähtekää mukaan ilmastotalkoisiin ja hoidetaan yhdessä metsänne kuntoon!

Tomi Vartiamäki

toimitusjohtaja, L&T Biowatti Oy

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa avaamme puun energian käytön ja nuorten metsien hoidon merkitystä. Blogisarja on tehty yhteistyössä L&T Biowatin kanssa.