Lämmitämme koteja ja kiinteistöjä, emme ympäristöä

Pitkäjänteisen ympäristötyön ansiosta Loimua aikoo tuottaa kaukolämpöä 100 % hiilineutraalisti vuonna 2030. Miten tämä näkyy käytännössä?

Suomen suosituin lämmitysmuoto kaukolämpö on siitä erinomainen energiajärjestelmä, että se voi hyödyntää eri tavoilla tuotettua energiaa. Ympäristöystävällisessä lämmöntuotannossa voidaan käyttää esimerkiksi puupohjaisia energianlähteitä, vihreää sähköä, hukkalämpöä tai lämpöpumppuja, joiden avulla kaukolämpöverkkoon voidaan tuottaa ilmasta ja maaperästä talteen otettua lämpöä.

Uusiutuvien energialähteiden edelläkävijä

Noin 85 000 asiakkaan koteja ja kiinteistöjä lämmittävällä Loimualla uusiutuvien energialähteiden osuus koko toiminta-alueella on noin 90 %, Hämeenlinnassa peräti 93 %. Loimuan KantaEko-lämpötuote on jo nyt 100 % hiilineutraali. Pääpolttoaine on energiapuu, joka on metsänhoidon tai teollisuuden sivutuotteita ja jatkojalostukseen sopimattomia aineksia. Pääosa metsäenergiasta tulee laitosten lähialueilta, mikä minimoi kuljetusten päästöt ja työllistää paikallisesti. Luonnon monimuotoisuutta Loimua tukee hankkimalla energiapuuta vain kestävästi hoidetuista sertifioiduista metsistä. Jokaisen puukuorman alkuperä tunnetaan paikkakuntatasolla.

Investointeja uuteen teknologiaan

Tavoitteen saavuttamiseksi Loimua on lisännyt uusiutuvien energialähteiden osuutta ja investoinut biopolttoaineiden käyttöä edistävään tuotantoteknologiaan. Merkittävin investointi on ollut Hämeenlinnan Vanajan voimalaitoksella vuonna 2020 käyttöönotettu 35 MW:n biokattila. Samana vuonna valmistui Tikkakoskelle biolämpölaitos.

Loimua auttaa myös asiakkaitaan lämmittämään ympäristöystävällisesti. Hybridiratkaisut, lämpöpumput, älykäs lämmityksen hallinta ja lämmön talteenotto soveltuvat kaiken kokoisiin kohteisiin.

– Kanta-Hämeen uuteen Assi-sairaalaan tuotamme kaukojäähdytyksen, jonka hukkaenergia otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämpöverkon avulla sairaalan lämmityksessä. Tämä energiankierrätys parantaa merkittävästi Assin energiatehokkuutta ja edistää koko Hämeenlinnan kaupungin hiilineutraaliustavoitteita, kertoo Loimuan ympäristöpäällikkö Lauri Penttinen.

Hukkalämmöt hyötykäyttöön

Suomessa teollisuuden prosesseissa syntyvän hukkalämmön on arvioitu vastaavan jopa 10 % koko maan kaukolämmöntuotannosta. Hukkalämmön talteenotto säästää merkittävästi energiaa ja vähentää CO₂-päästöjä. Loimua ostaa paikallisilta kumppaniyrityksiltä prosessi- ja hukkalämpöä noin 300 000 MWh vuodessa – tästä noin 37 % on hukkalämpöä. Kumppaneilta ostettu lämpöenergia kattaa noin 30 % kaukolämpöverkkoon toimitetusta energiamäärästä. Heinolassa Loimuan toimittamasta kaukolämmöstä peräti 95 % on tuotettu Stora Enson Flutingtehtaalta ostetusta lämmöstä, josta suurin osa on hukkalämpöä.

Omistakaan prosesseista ei heitetä mitään hukkaan. Yksi esimerkki tästä ovat savukaasupesurit, joiden prosessilämpö palautetaan lämmöntuotantoon.

– Vuonna 2022 toteutimme Oulaisissa Junnikkalan sahan lämpökeskukselle teollisen kokoluokan lämpöpumpun tehostamaan savukaasujen lämmöntalteenottoa ja hyödyntämistä. Suunnitteilla on myös Laukaan laitoksen savukaasupesurin uudistaminen, jonka myötä laitoksen savukaasujen lämpö saadaan otettua talteen aiempaa tehokkaammin, kertoo Penttinen.

Miinusmerkki, josta voi olla ylpeä

Loimuan lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 69 % viiden viime vuoden aikana ja miinusmerkkisen kehityksen jatkamiselle on selvät suunnitelmat. Hukkalämpöjen käyttöä lisätään ja pienessä määrin käytetyt turve, maakaasu ja -öljy korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Tulevaisuudessa siintää myös sähkökattiloiden ja lämpöakkujen hyödyntäminen.

–Tikkakosken varalämpökeskuksellamme kokeilemme tänä vuonna uusiutuvaa polttoöljyä. Laukaassa selvitämme keskustan lämpölaitoksen öljykattiloiden korvaamista uusiutuvan polttoöljyn, lämpöakun tai sähkökattilan avulla. Lisäksi Kärsämäelle on tulossa sähkökattilainvestointi korvaamaan lämpölaitoksen öljyn käyttöä, kertoo Penttinen tulevista uudistuksista.

Loimuan asiakkaana voit siis nauttia lähellä tuotetusta lämmöstä, jonka hiilijalanjälki on lähivuosina puhdas nolla.