Hukkalämmöt hyötykäyttöön

Kaukolämmöstä puhutaan usein kiinteistön lämmitysmuotona, vaikka kyseessä on paremminkin palvelu- ja hinnoittelumalli, jossa tarvittava lämpö tuotetaan suoraan asiakkaiden lämmönvaihtimille asti. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia investoinneista, polttoaineen ja/tai sähkön hankinnasta, käyttö ja kunnossapitokuluista tai laitteiston toimitusvarmuudesta. Kaukolämmön tuotannossa on ollut käytössä perinteisesti isoja lämpö- ja voimalaitoksia, joiden avulla lämpö on saatu tuotettua asiakkaille keskitetysti yhdestä isosta yksiköstä. Yleisimmät polttoaineet ovat olleet kivihiili, maakaasu, öljy, turve ja puupolttoaineet. Vuodesta 2013 alkaen puujakeet ovat olleet Suomessa kaukolämmön merkittävin polttoaine ja Loimuallakin jo 90 % kaukolämmöstä tehdään nykyisin puuta hyödyntämällä.

Tekniikka kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat tulleet kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi lämmön tuottamiseen. Kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumput ovat olleet arkipäivää jo useita vuosia, mutta isompia teollisuuden kokoluokan lämpöpumppuja asennetaan etenevässä määrin myös kaukolämpöverkkoihin. Ison yksikön edut ovat samat kuin aikaisemmin polttavissa lämpö- ja voimalaitoksissa, mutta lämpöpumppulaitoksen hyötysuhteen vaikutus korostuu.

Kaukolämpöyhtiöillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää teollisuudessa syntyviä matalalämpöisiä energialähteitä, jotka on aikaisemmin johdettu joko viemäreihin, ilmakehään tai vesistöihin. Lämpöpumppujen avulla hukkalämmöissä oleva energia voidaan siirtää hyvällä hyötysuhteella kaukolämpöverkostossa kiertävään veteen ja jaettavaksi koko verkoston asiakkaille. Hukkalämpöjä hyödyntävillä lämpöpumpuilla on huomattavasi paremmat höytysuhteet perinteisiin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin verrattuna, joten niiden yleistymisen eteen kannattaa teollisuuden toimijoiden pyrkiä. Usein on löydettävissä kaikille kannattavia taloudellisia ratkaisuja, joilla on myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus

Loimua on julkaissut tänä vuonna kaksi uutta hukkalämpöä hyödyntävää hanketta. SSAB:n kanssa rakennamme Hämeenlinnaan lämpöteholtaan 10 MW lämpöpumppulaitoksen, joka hyödyntää terästehtaan jäähdytysjärjestelmästä syntyvää lämpöenergiaa. HS-Veden kanssa rakennamme 6,5MW:n lämpöpumpun, joka hyödyntää jätevedessä olevaa hukkaenergiaa. Hankkeiden jälkeen Hämeenlinnan koko kaupungin tarvitsema kaukolämpö tehdään hukkalämpöjä hyödyntävillä lämpöpumpuilla keväästä pitkälle syksyyn. Aikaisemmin järjestelmästä poistuneet hukkalämmöt ovat muuttuneet arvokkaiksi tuotteiksi.

Kirjoittaja: Joonas Karhu, teollisuuden energiapalveluiden liiketoimintapäällikkö