Jätevedestä lämpö talteen ja kaukolämmöksi Hämeenlinnassa

Hämeenlinnassa on alettu ottaa lämpöä talteen puhdistetusta jätevedestä ja hyödyntää se kaukolämmön tuotannossa, jota täydennetään seuraavassa vaiheessa jätevesilietteestä syntyvää biokaasua hyödyntämällä. Yhdyskuntien ja teollisuuden prosesseissa syntyvät hukkalämmöt tarjoavat uusia paikallisia energialähteitä energiantuotantoon.

Loimuan ja HS-Veden tiedote 9.7.2026

Hämeenlinnan Paroisilla on alkukesällä käynnistynyt energiayhtiö Loimuan rakentama lämpöpumppulaitos, joka ottaa talteen puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöä ja siirtää sen kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii Hämeenlinnan Seudun Veden eli HS-Veden jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Aiemmin lämpöenergia päätyi Vanajanveteen.

– Puhdistetun jäteveden mukana vesistöön on johdettu vuosittain merkittävä määrä lämpöenergiaa, joka nyt saadaan tehokkaasti ja puhtaasti hyötykäyttöön. Lämpöpumppulaitokselle johdettava vesi otetaan HS-Veden puhdistusprosessin jälkeen ja palautetaan takaisin nykyiseen purkuputkeen jäähtyneenä, sanoo HS-Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto. Lämmön talteenotolla ei ole vaikutusta jäteveden puhdistusprosessiin.

– Puhdistettu jätevesi on 8–20-asteista ja valmiiksi lämpimämpää kuin esimerkiksi tavanomaisen maalämmön porareiän vesi. Lämpöpumppulaitoksessa otamme lämpöenergian talteen suurilla lämpöpumpuilla ja siirrämme sen kaukolämmön kiertoveteen. Lämpöpumpuilla päästään 85 asteeseen ja tarvittaessa lämpötila nostetaan sähkökattilalla kovimmilla pakkasilla noin 115 asteeseen, sanoo kehitysjohtaja Juha Puolakka Loimualta.

Loimuan uusi lämpöpumppulaitos ja sen yhteydessä oleva sähkökattila voivat tuottaa jopa 50 000 megawattituntia kaukolämpöä vuodessa, mikä vastaa hieman yli 10 prosenttia koko Hämeenlinnan kaukolämmön kokonaiskulutuksesta.

Sähkökattilan rinnalle Loimua rakentaa jätevedenpuhdistamon yhteyteen vielä biokaasukattilan, joka hyödyntää puhdistamolietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua. HS-Vesi ja Loimua allekirjoittivat biokaasua koskevan yhteistyösopimuksen kesäkuussa. Biokaasukattila on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2028 alussa.

– HS-Vesi tulee uudistamaan lietteenkäsittelyn Paroisilla vuosien 2027–2028 aikana. Lietteenkäsittelyä ei saneerattu samaan aikaan, kun Paroisten puhdistamolla toteutettiin laaja saneeraus muutama vuosi sitten, Kaunisto sanoo.

Paroisten ratkaisut ovat osa laajempaa kehitystä, jossa yhdyskuntien ja teollisuuden prosessilämpöjä hyödynnetään energiantuotannossa. Kaukolämpöverkko toimii energiankierron alustana, joka yhdistää hajautuneet lämmönlähteet ja siirtää energian käyttöön.

– Jäteveden lämpö on yksi esimerkki siitä, miten energiaa palautetaan kiertoon. Tämänkaltaiset ratkaisut yleistyvät jatkuvasti, kun pyritään parantamaan energiatehokkuutta ja hyödyntämään paikallisia energialähteitä mahdollisimman täysimääräisesti, Puolakka sanoo.

Jo aiemmin tänä vuonna Hämeenlinnassa on otettu käyttöön SSAB:n tehtaan hukkalämpöä hyödyntävä lämpöpumppulaitos kaukolämmön tuotannossa. Molemmat hukkalämpöhankkeet ovat saaneet Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta.

Lisätiedot:

• Kehitysjohtaja Juha Puolakka, Loimua Oy, puh. 040 5505 928, juha.puolakka@loimua.fi
• Toimitusjohtaja Ari Kaunisto, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, puh. 03 621 2280, ari.kaunisto@hsvesi.fi

Kuvassa (vasemmalta): HS-Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto, Loimuan toimitusjohtaja Timo Piispa ja kehitysjohtaja Juha Puolakka. Kuvassa oikealla on HS-Veden nykyinen lietteenkäsittelylaitos (tiilirakennus) ja Kauniston takana nykyinen biokaasukattilalaitos. Keskellä näkyy Loimuan uusi lämpöpumppulaitos. Kuva: Antti Kemppainen