Ympäristöpäällikkö Lauri Penttinen: ”Työssäni pystyn vaikuttamaan ympäristöasioihin käytännössä”

Loimuan tavoite on tuottaa kaukolämpöä hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöpäällikkö Lauri Penttinen kollegoineen huolehtii siitä, että Loimuan lämmöntuotannolla olisi mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia.

Loimuan ympäristöpäällikkö Lauri Penttinen kävelee kännykkä kädessään Loimuan Tikkakosken lämpölaitoksen sisäänkäynnille Jyväskylässä. Hän silmäilee, ovatko portit kunnossa ja näpyttelee tiedot puhelimen auditointisovellukseen. Se on kätevä muistilista, kun tarkastetaan, että tuotannossa kaikki ympäristötekijät ovat kunnossa. Tarkasteltavia kohtia on yhteensä noin parikymmentä.

Tavallisesti Lauri Penttisen mukana auditointikierroksella on Loimuan turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso. Yhdessä he kiertävät vuosittain kaikki Loimuan toimipisteet Kanta-Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle ja tekevät säännöllisesti laitoskierroksia Loimuan reilulla viidelläkymmenellä voima- ja lämpölaitoksella. Kaksikon tehtävä on tarkistaa, että kaikki toimii turvallisuuden ja ympäristön näkökulmasta kuten pitääkin.

”Lempiaikaani vuodesta ovat kevät ja syksy, koska silloin pääsee kiertämään eri alueita. Tuolloin olen tien päällä keskimäärin päivän viikosta. Muulloin aikaa kuluu paljon tietokoneella. Istun Teams-palavereissa, teen raportteja ja suunnitelmia sekä viestittelen ja soittelen kollegoiden ja viranomaisten kanssa”, Penttinen kertoo työstään.

Penttinen työskentelee Loimuan Jyväskylän toimistolla, jossa hänen lisäkseen istuu turvallisuuspäällikkö sekä kolme muuta työntekijää koko Loimuan noin satapäisestä henkilöstöstä. Vaikka useita työkavereita näkee säännöllisesti etäpalavereissa, niin mukavinta työssä on kasvokkainen kohtaaminen esimerkiksi juuri auditointien yhteydessä.

”Samalla kun kierrämme laitoksia, haastattelemme laitoksen henkilökuntaa siitä, miten kaikki on sujunut ja onko laitoksen toiminnassa ollut poikkeuksia. On mukavaa, että työssäni saan olla tekemisissä kaikkien kanssa yrityksen johdosta lämpöasentajiin.”

Pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi

Penttinen astuu lämpölaitoksen ovesta sisään ja vetää ylleen huomioliivin ja kypärän. Ammattilainen syynää tottuneesti monia asioita, kuten että polttoaineiden ja kemikaalien varastointi on hoidettu asianmukaisesti. Jos yhdestäkään kanisterista uupuu etiketti, nämä harjaantuneet silmät kyllä huomaavat sen.

Tarkistettaviin asioihin kuuluu myös esimerkiksi tehdasympäristön siisteys, ja se, että työkalut ja nostoapuvälineet on tarkastettu asianmukaisesti ja että varoitusmerkit ja ohjeistukset henkilösuojaimissa ovat kunnossa. Sormet näppäilevät tiedot auditointisovellukseen tottuneesti.

Penttisen työ laitoskierroksilla sujuu helposti, sillä laitosten vastuuhenkilöt ovat kokeneita ja tietävät, mistä auditoinneissa on kyse. Loimualla on ollut käytössä sertifioitu ympäristöjärjestelmä jo 2000-luvun alkupuolelta, ja ympäristövaatimusten täyttymistä tuotannossa on valvottu sisäisesti siitä asti.

Lisäksi tuotantolaitosten toimintaa tarkkailevat myös viranomaiset. Ympäristöpäällikkö on mukana ympäristötarkastuksissa vastailemassa kysymyksiin työkavereidensa tukena.

”Kun ympäristötarkastaja tulee, olen tarkastuksella mukana Loimua-paita päällä, mutta välillä laitan auditoijan hatun päähän. Aina pelataan kuitenkin samaan maaliin. Tavoite on, että ympäristövaikutuksiamme ja niihin liittyviä riskejä hallitaan asianmukaisesti.”

Askelmerkit hiilineutraaliin tuotantoon

Energiatuotannolla on vielä maailmanlaajuisesti selkeitä ympäristövaikutuksia, koska tuotanto perustuu suurimmaksi osaksi polttamiseen. Penttinen kokee, että energia-alan työssä hän pääsee konkreettisesti vaikuttamaan siihen, miltä ympäristö näyttää nyt ja tulevaisuudessa.

Loimualla on tehty työtä ympäristövaikutusten vähentämiseksi jo vuosikymmeniä. Sen tuottama kaukolämpö tuotetaan jo noin 90-prosenttisesti uusiutuvilla puupohjaisilla polttoaineilla.

Tavoitteena Loimualla on, että kaikki kaukolämmön tuotanto on hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Yksi Penttisen tärkeimpiä työtehtäviä onkin ollut luoda Loimualle hiilineutraaliuspolku, eli askelmerkit, joiden avulla tavoitteeseen konkreettisesti päästään.

”Korvattava fossiilisten polttoaineiden ja turpeen määrä ei ole enää kovin iso. Nyt on aika kiriä viimeinen 10 prosenttia, ettei turvetta, öljyä tai kaasua tarvitsisi polttaa laitoksissa”, Penttinen iloitsee.

Kaukolämpöä hukkalämmöstä ja sähköstä

Kaukolämmön puhdistaminen ei kuitenkaan pääty puupohjaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen. Penttinen näkee, että se on vain osa siirtymävaihetta kohti hiilineutraalia kaukolämmöntuotantoa.

Seuraava askel on hyödyntää entistä enemmän hukkalämpöjä ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua lämpöä. Niiden ympäristövaikutukset ovat vielä puupohjaisiakin polttoaineita pienemmät.

Loimualla on jo käytössään yksi sähkökattila Kärsämäellä. Sen avulla sähköstä voidaan tuottaa kaukolämpöä silloin, kun tuuli- ja aurinkosähköä on tarjolla runsaasti. Seuraavaksi kaukolämpöyhtiö rakentaa isomman sähkökattilan Vanajan voimalaitokselle.

Lisäksi Loimua ostaa hukkalämpöä teollisuudesta ja jätevedenpuhdistamolta Hämeenlinnassa.  Suuremmat investoinnit ovat kuitenkin vasta rakenteilla.

”Suuri harppaus meille on investointi mittavaan hukkalämpöjen hyödyntämiseen Hämeenlinnassa. SSAB:n tehtaalta rakennetaan juuri järeää putkea Vanajan voimalaitokselle. Sen kautta hukkalämpöä saadaan Hämeenlinnan kaupungin lämmitykseen, mikä muuttaa paikallista tuotantopalettia melkoisesti.”

Työn alla on myös projekti, jossa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon jätevedestä ryhdytään ottamaan talteen hukkalämpöä.

Energia-ala on murroksessa

Työssään Penttistä motivoi monipuolisuus. Ympäristöpäällikkö kun on mukana kaikessa, mikä liittyy ympäristöön, päästökauppaan, kemikaaleihin tai Loimuan toimintajärjestelmään.

Myös nopeasti muuttuva energia-ala tekee pestistä mielenkiintoisen. Muutoksia tapahtuu nyt esimerkiksi energia-alan sääntelyssä, päästövähennyspaineissa sekä teknologian ja lämmöntuotantomuotojen saralla.

”Historiassa energia-ala on uusiutunut jonkin verran vuosikymmenien sykleissä, mutta nyt muutos on paljon nopeampaa.”

Tärkeä osa työnkuvaa onkin pitää itsensä kärryillä muun muassa muuttuvasta lainsäädännöstä. Penttinen käy paljon koulutuksissa, joita järjestävät muun muassa Energiavirasto ja ympäristöhallinto.

Mutta nyt tehdaskierros on maalissa. Penttinen käy istumaan Tikkakosken voimalaitoksen kahvihuoneen pöytään ja riisuu kypäränsä. Seuraava auditointi on pistokoehenkinen pyörähdys kaukolämpöverkostotyömaalle loppuviikosta, sitä ennen ohjelmassa on tietokonehommia toimistolla.