Heinolan kaukolämpö 50 vuotta

Heinolassa on lämmitetty taloja kaukolämmöllä jo vuodesta 1974 lähtien. Kaukolämmitys alkoi Suomessa 1940-luvulla Helsingin olympiakylän lämmityksellä ja sen jälkeen lämmitysmuoto alkoi yleistyä isommissa kaupungeissa 1950–1960-luvuilta lähtien. Pienemmät kaupungit ja taajamat lähtivät mukaan 1970-luvulla erityisesti öljykriisin seurauksena. Nykyisin kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto.

Heinolan kaukolämpötuotanto alkoi Jyrängön aluelämpökeskuksen rakentamisella. Kaukolämpö kytkettiin päälle ensimmäisenä nykyiseen As Oy Keskuskatu 17:ta 4.11.1974. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin ensin Jyrängön lämpökeskuksen ympärille. Myöhemmin 1970–1980-luvuilla rakentamista jatkettiin, Jyränköön valmistui kiinteä lämpölaitos ja kaukolämmön piirissä oleva alue laajeni mm. Vahravuoren omakotitaloalueelle. 1974 myös keskusta-alueella aloitti Siltakadun aluelämpökeskus ja ensimmäisiä alueen kaukolämpöön liittyneitä kiinteistöjä olivat mm. Hakan rakentamat kerrostalot, Heinolan Seurahuone, Kriistinakodin uusi rakennus ja paloasema-poliisitalo.

Mustikkahakaan oli rakennettu oma aluelämpökeskus jo vuonna 1970. 1985 Heinolan Energia osti alueen, ja liitti sen keskustan suunnasta tulevaan verkkoonsa ja näin rakentui Rajakadun runkolinja. Rajakadulta verkko laajeni Heinolan kirkonkylään vasta vuonna 2010.

Vuorikadun runkolinja eli nykyisin Stora Ensolta tuleva runkolinja rakentui vuonna 1982 Ensolta kaupunkiin, ja samaan aikaan 1980-luvun alussa rakentui yhdyslinja Jyrängön virran yli rautatiesillalle. Näin Jyrängön alueen erillisverkko liitettiin keskustan verkkoon.

Nykyisin Heinola lämpiää valtaosin Stora Enson flutingtehtaan tuotannossa syntyvällä lämmöllä. Loimuan varalämpökeskuksilla varmistetaan lämmön jakelu mm. tehtaan huoltoseisakkien aikana sekä lisälämpönä talven kovimmilla pakkasilla.

Ensimmäinen kaukolämmitetty taloyhtiö edelleen tyytyväinen

Ensimmäisenä kaukolämpöön liitettiin nykyinen As Oy Heinolan Keskuskatu 17, joka aiemmin oli nimeltään Hirvikatu 15. Kahdesta talosta koostuva taloyhtiö oli aikanaan Kymmene Oy:n vuokra-asuntoja, joita yritys tarjosi tehtaan työntekijöille työsuhdeasunnoiksi. Sittemmin useimmat asunnot ovat muuttuneet omistusasunnoiksi, joskin sijoitusasuntojen määrä on lisääntynyt. Taloyhtiö valmistui 1973, joten se liittyi melko pian uuteen kaukolämmitysjärjestelmään. Se miksi taloyhtiö melko pian vaihtoi lämmitysmuotoa ei ole tiedossa, mutta luultavimmin syynä on ollut öljykriisi ja sen mukanaan tuoma hintojen nousu. Kaukolämpö oli kustannustehokas ja turvallinen valinta.

Kaukolämpö on ollut hallituksen puheenjohtajan Jukka Merikarin mukaan edelleen erittäin huoleton ja varma lämmitysmuoto. Yhtään valitusta siihen liittyen ei asukkailta ole tullut, ainakaan niinä kuutena vuotena, joina hän on toiminut taloyhtiön puheenjohtajana. Lämmityksen toimivuudesta on myös pidetty huolta. Talossa on vuonna 1999 uusittu lämmönvaihdin ja 2007 uusittu patteritermostaatit. Muutenkin isot remontit on talossa tehty, putkiremontin viimeinen vaihe on vielä edessäpäin. Myös Loimuan palveluihin taloyhtiössä on oltu tyytyväisiä. Toiveena on, että energiatehokkuudesta pidetään huolta eikä kustannustasoa päästetä karkaamaan.

Jukka Merikari välittää juhlavuoden terveisinä heinolalaisille, että kaupunkilaiset muistaisivat, kuinka kestävällä tavalla heidän lämpönsä tällä hetkellä tuotetaan. Valtaosa kaupungin kaukolämmöstä kun tulee Stora Enson flutingtehtaan prosessilämmöstä. Paitsi, että tehdas työllistää paljon heinolalaisia, se myös lämmittää heitä. Tästä jos jostain voi olla ylpeä. Muutenkin kaupunki on kaunis ja täynnä mahdollisuuksia mm. matkailun kannalta. Kaupunki on satsannut paljon infraan, ja Merikari toivookin, että niin yritykset kuin koulutusmahdollisuudetkin säilyvät Heinolassa kehittämässä kaupunkia edelleen asujiensa parhaaksi.